Tasa-arvotyö on prosessi

Tasa-arvon edistämiseen tarvitaan käytännön työkaluja, selkeitä käsitteitä, moninaisten ihmisten olemassaolon tunnustavia sanoja ja ennen kaikkea tiedostamista. Siihen kuuluu myös ymmärrys yksilötason ja yhteiskunnallisen tason erottamisesta.1 Se, ettei ole itse kohdannut tietynlaista kohtelua elämänsä aikana, ei tarkoita, etteikö joku toinen taas olisi.

Käsitteet keskustelun avaajina

Näkymättömien, väheksyttyjen ja vaarallisiksi koettujen aiheiden kohtalona on usein niiden vaientaminen tai esille nostaminen pilkan tai häiriöleiman kautta. Ilmiöille ja kokemuksille, jotka rikkovat perinteisiä rajoja, on hyvä antaa asiallinen nimi kuten tyttöpoika, jonka avulla asiasta voidaan keskustella turvallisesti. Monelle lapselle, jonka kokemus itsestä eroaa perinteisestä jaosta tyttöihin ja poikiin, on myös tärkeää saada omaa kokemusta kuvaava sana, esimerkiksi muusu tai isu.

Käsitteet toimivat keskustelun avaajina ja moninaisuuden esille tuojina, mutta itsearvoista niiden käyttö ei ole. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa yksilön sukupuoli ei määrittelisi sitä, miten häntä kohdellaan, eikä ihmisen kokemus itsestä rakentuisi rajoittavasti sen mukaisesti.

Päästäksemme siihen, että sukupuolella ei ole väliä, täytyy ensin ymmärtää että sukupuolella ON väliä.2 Tämän sivuston tarkoitus on herätellä lukijaa huomaamaan, että usein neutraaleilta vaikuttavissa asetelmissa lähemmin tarkasteltuna piilee voimakkaitakin arvolatauksia.

Tasa-arvo on jatkuva prosessi

Vaikka suurin osa sivuston havainnoista ja toimintaohjeista käsittelee aikuisen toimintaa ja asenteita, ei ole tarkoitus käsittää lasta passiivisena toiminnan kohteena, vaan aktiivisena toimijana, joka antaa tilanteelle oman merkityksensä. Tasa-arvotyötä tehdään siis yhdessä lasten kanssa. Aikuinen on vastuussa siitä, että hän luo lapsille jatkuvasti mahdollisuuksia kyseenalaistaa.

Tasa-arvotyö ei ole menetelmä, vaan prosessi, joka kehittyy eteenpäin. Se on erilaisten menetelmien testausta, yhteistä reflektointia, uudelleen yrittämistä ja oivalluksista iloitsemista.

Aloita keskustelu omassa työyhteisössäsi Tasa-arvoisen kasvattajan muistilistan avulla. Tutustu myös Kouluttajan oppaaseen. Perehdy tekstikokoelmaan Tasa-arvoa päiväkotiin.
Löydät siitä kasvattajien kokemuksia ja vinkkejä sukupuolisensitiivisen kasvatuksen toteuttamisesta, haasteista ja onnistumisista päiväkotiarjessa.

Valitkaa aihe, jota lähdette työstämään eteenpäin ja laatikaa sen edistämistä varten oma Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma.

Lähdeluetteloon >>>>>

 

Share