Perheiden moninaisuus

Päiväkodin ja kodin välisen kasvatusyhteistyön periaatteita ovat dialogi, kunnioitus, kuuleminen ja luottamus. Kasvatukseen ja oppimiseen liittyvistä arvoista, tavoitteista ja vastuista tulee keskustella sekä työntekijöiden kesken että huoltajien kanssa. Yhteistyössä tulee huomioida lasten yksilölliset tarpeet sekä perheiden moninaisuus.¹Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Jokaisen lapsen tulee voida tuntea oman perhemuotonsa olevan yhtä arvostettu kuin muutkin. 

Vaikka perheiden kirjo on laaja, tavoissa puhua ja kuvailla perheitä voidaan tulla vahvistaneeksi stereotypioita huomaamatta. Sukupuoliin liittyvät stereotypiat saattavat näkyä vahvoina päiväkodin arjessa ja niitä myös vahvistetaan huomaamatta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ne, kun kehotetaan lasta pyytämään juuri äitiä ompelemaan takista irronnut nappi takaisin. Äitiä pidetään usein lapsen ensisijaisena kasvattajana, joka parhaiten tuntee ja tietää lapsen tarpeet. Jos lapsi sairastuu päiväkotipäivän aikana, soitetaan tavallisimmin äidille. Lisäksi keskusteluissa huoltajien kanssa moni voi huomaamattaan kohdistaa puheen äidille, jolloin isä jää tilanteessa syrjään. Kun isä hakee lapsen päiväkodista, työntekijä saattaa myös kertoa päivän tapahtumista vähemmän isälle kuin mitä kertoisi äidille. Isää saatetaan myös auttaa enemmän lapsen lähtövalmisteluissa kuin vastaavassa tilanteessa äitiä autettaisiin.

Isyyttä voi omalta osaltaan vahvistaa ottamalla isät paremmin huomioon keskusteluissa vanhempien kanssa. Lisäksi tulee varmistaa, että kaikki lapsen huollosta vastaavat aikuiset – olivat he sitten isiä, äitejä tai muita – kutsutaan lapsen asioita koskeviin tilaisuuksiin, kuten vasukeskusteluihin. Voi olla myös tarpeen mainita erikseen, että vasukeskusteluun halutaan mukaan kaikki lapsen huoltajat. 

Stereotypiat voivat koskettaa myös perhemuotoja. Puheissa, lomakkeissa ja juhlapäivinä saatetaan tehdä automaattinen oletus, että lapsella olisi kaksi eri sukupuolta olevaa vanhempaa. Onkin hyvä pitää huoli siitä, että perhemuotojen moninaisuus näkyy arjessa esimerkiksi tarinoiden ja kuvien kautta. Sen lisäksi kannattaa tarkastella varhaiskasvatuksessa olemassa olevia rakenteita: Kysytäänkö esimerkiksi aloitus- tai vasukeskustelussa keneen ollaan ensisijaisesti yhteydessä, jos yhteyttä pitää ottaa keskellä päivää? Miten huoltajia puhutellaan lomakkeissa ja millaisia tapoja on viettää äitien- ja isänpäivää?  

Kahden vanhemman ydinperhemalli ei enää ole ainoa julkisuudessa näkyvä perhemuoto. Muunlaisia perheitä on ollut olemassa aina. Yksinhuoltaja- ja uusperheiden lisäksi osa lapsista kasvaa sateenkaariperheissä. Sateenkaariperheet käyttävät varhaiskasvatuspalveluja yhtä paljon kuin muutkin perheet²Kuosmanen, P. & Jämsä, J.(toim.) 2007. Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa. Helsinki: Työministeriö.. 

Sateenkaariperheillä tarkoitetaan niitä lapsiperheitä, joissa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön. On tärkeää huomioida, että sateenkaariperheeseen kuulumisessa henkilöiden itsemäärittely ja oma kokemus ovat keskeisessä asemassa. Vanhemmilta voi kysyä suoraan, miten he toivovat itseään nimitettävän. Esimerkiksi kahden äidin perheissä toinen vanhempi voi olla äiti ja toinen mutsi.³Kuosmanen, P. & Jämsä, J. (toim.) 2007. Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa. Vanhempien toivottuja nimityksiä on hyvä kysyä kaikenlaisilta perhemuodoilta!

Apilaperheiksi kutsutaan niitä perhemuotoja, joissa vanhempia on suunnitellusti alusta lähtien ollut enemmän kuin kaksi. Lapsen voi hankkia yhdessä esimerkiksi nais- ja miespari, jolloin lapsella on neljä vanhempaa. Apilaperheen vanhempia kutsutaan usein kumppanuusvanhemmiksi. Juridisesti ei tällä hetkellä pysty tunnustamaan kuin kaksi vanhempaa, mutta se ei estä sitä, ettei varhaiskasvatuksessa voi ottaa huomioon isompaa vanhempien määrää. Lapsella voi olla useampi huoltaja.⁴Monimuotoiset perheet: Sanasto.

Perhemuotojen erot ja niihin liittyvät oletukset voivat tulla esiin varsinkin äitien- ja isänpäivien korttiaskarteluissa sekä vanhempainilloissa. Jos lapsella on kaksi äitiä, voiko hän myös tehdä kaksi äitienpäiväkorttia? Kenelle lapsi tekee kortin, jos hänellä ei ole äitiä tai isää? Sensitiivinen varhaiskasvatuksen ammattilainen pyrkii varmistamaan, ettei perheen kokoonpanosta tule tekijää, josta lapsi ei voi puhua tai jonka vuoksi häntä kiusataan. Jotkut päiväkodit ovat ottaneet äitien- ja isänpäivien rinnalle tai tilalle läheistenpäivän, jolloin voidaan juhlistaa lapsen elämässä olevia tärkeitä läheisiä.

Perheistä saatetaan tehdä oletuksia etnisyyden, kansallisuuden tai ihonvärin perusteella. Esimerkiksi maahanmuuttaja-käsite voi olla stereotyyppinen, jos sillä tarkoitetaan useammin esimerkiksi Afrikasta tullutta pakolaisperhettä kuin valkoista saksalaisperhettä. Kenellä on valta määritellä se, millä nimellä perheitä kutsutaan? Perheet, lapset ja huoltajat eivät välttämättä määrittele itseään maahanmuuttajiksi, vaikka olisivat muuttaneet Suomeen jossain vaiheessa elämäänsä. Kun varhaiskasvatuksessa puhutaan perheistä, saatetaan perhe-sanan eteen lisätä turhaan sana maahanmuuttaja. Milloin on olennaista mainita perheen olevan maahanmuuttajaperhe? Joskus myös Suomessa syntyneitä lapsia saatetaan kutsua maahanmuuttajiksi, jos heillä on ei-valkoiset vanhemmat. Maahanmuuttajuudesta puhuminen rakentaa erontekoa ”meidän” ja ”muiden” välille ja se on yksi rodullistamisen muoto. Perheille on tärkeää antaa itsemäärittelyoikeus.

Tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöillä on rasistisia ennakkoluuloja perheitä kohtaan. Perheisiin, jotka eivät sovi suomalaisuuden normiin, liitetään monesti negatiivisia oletuksia. Huoltajien toimintaa saatetaan pitää heidän oletetun kulttuurisen taustansa syynä. Huoltajia ei siis välttämättä nähdä yksilöinä vaan tietyn oletetun kulttuurin edustajina. Kulttuurisen tai uskonnollisen taustan perusteella myös tehdään oletuksia esimerkiksi huoltajien kyvyistä kasvattaa lapsia tai naisten asemasta tietyissä kulttuureissa. Osa henkilökunnasta saattaa pitää yhteisen kielen puuttumista tekosyynä vältellä tiettyjä huoltajia.⁵Front, S-K. 2019. Arjen rasismi varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suomenopettajien näkemyksiä arjen rasismista päiväkodeissa. Helsingin yliopisto. ⁶Loukola, S. 2021. “And If Something, Antiracism Is a Pedagogical Matter” – Finnish Early Childhood Education Teachers’ Understanding and Experiences of Antiracism and White Normativity. Lund University. Onkin tärkeää olla tietoinen siitä, millaisia stereotypioita erilaisiin perheisiin saatetaan liittää. Kun stereotypiat tunnistaa, niitä vastaan voi toimia.