Huoltajien osallisuus

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on perusta toimivalle varhaiskasvatuksen ja kodin väliselle luottamukselle ja vuoropuhelulle.¹Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Osallisuuden toteutuminen vaatii avointa ja luottamuksellista vuoropuhelua ja yhteistyötä perheiden ja henkilökunnan välillä. Vuoropuhelun tulisi nimensä mukaisesti olla vastavuoroista, dialogiin perustuvaa keskustelua, jossa henkilökunta aidosti kohtaa ja kuuntele vanhempia. Perheet ja huoltajat ovat hyvin erityyppisissä elämäntilanteissa ja ovat muutenkin erilaisia keskenään. Millä tavoin siis kehittää osallisuutta, joka huomioi perheiden moninaisuuden?²Kyrölampi, T. & Karikoski, H. 2017. Osallisuus esiopetuksessa on vanhemman oikeus. Kasvatus & Aika 11(3) 2017, 96–99. 

Varhaiskasvatuksessa tulee pohtia sitä, miten mahdollistetaan sellaisten huoltajien osallisuus, joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on vastuu siitä, että jokainen huoltaja tulee nähdyksi ja kuulluksi. Erään tutkimuksen mukaan osalla sellaisista huoltajista, jotka eivät puhu suomen kieltä, on kielteisiä kokemuksia vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa: henkilökunta saatetaan kokea vaikeasti lähestyttävänä eikä henkilökunnan aina koeta tarjoavan tietoa. Huoltajat toivoivat henkilökunnan käyttävän kommunikoinnin välineenä suomen lisäksi myös muita kieliä. Vaikka kommunikaatiossa saattaa olla haasteita, huoltajat pitivät henkilökuntaa ammattimaisena ja positiivisena.³Sottinen-Martinez, R-M. & Åkerblom, P. Kahden kulttuurin perheiden huoltajien kokemuksia osallisuudestaan varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Jotta jokapäiväinen kommunikaatio toimii myös sellaisten huoltajien kanssa, jotka eivät puhu suomea, on hyvä työyhteisössä ja tiimissä pohtia erilaisia kommunikoinnin keinoja. Vaikka yhteistä kieltä ei olisi tai on itse varovainen käyttämään englantia, huoltajille tulee silti yhdenvertaisesti tarjota tietoa päivien kulusta. Huoltajien kanssa on jo aloitus- ja vasukeskusteluissa tulkin välityksellä hyvä sopia siitä, millaisia kommunikoinnin keinoja arjessa käytetään.

Keinoja, joita voi hyödyntää kuulumisia kertoessa:

Huoltajille tulee mahdollistaa keinoja antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia varhaiskasvatuksen toiminnasta. Palautteenantotapoja on hyvä olla useita erilaisia, sillä huoltajat ovat moninainen joukko, joten on hankalaa järjestää vain yhtä toimivaa tapaa. Haasteena voi olla esimerkiksi kielitaito tai vähäinen tieto suomalaisesta varhaiskasvatuksesta.  

Vanhempainillat ja -kahvit ovat tyypillinen tapa kertoa varhaiskasvatuksen toiminnasta ja osallistaa huoltajia toiminnan suunnitteluun. Millä tavalla vanhempainiltoihin ja vanhempainkahveille voivat osallistua nekin huoltajat, joilla ei ole vahva suomen kielen taito? Onko tulkin käyttäminen vanhempainiltojen yhteydessä mahdollista? Eräässä päiväkodissa vanhempainkahveille kutsuttiin sekä lapset että huoltajat. Teemana oli vuodenaikoihin sopiva vaatetus. Lapsille ja vanhemmille oli tehty yhteinen QR-koodisuunnistus: pitkin ryhmän tiloja oli piilotettu QR-koodeja, joiden takaa löytyi kuvallisia ohjeita säähän sopivan vaatetuksen valitsemiseen. Toimintaan pystyivät osallistumaan kaikki huoltajat kielitaidosta huolimatta.

Millaisia palautteenantotapoja ryhmässänne on käytössä? 

Vanhempainillat voivat olla vaikeita tilaisuuksia sellaisille huoltajille, jotka eivät solahda keskiluokkaiseen normiin. Esimerkiksi tietty tapa puhua ja itsensä vertaaminen muihin vanhempiin voivat tuntua vieraannuttavilta ja johtavat vanhempainilloista poisjäämiseen. Huoltajista voi myös tuntua, että vanhempainiltojen järjestäminen ei lähde perheiden tarpeista käsin. Onkin hyvä pohtia, miksi vanhempainiltoja järjestetään ja millä tavoin toteutettuina ne ovat mielekkäitä erilaisille huoltajille ja perheille.⁴Huilla, H. 2022. Tunnistetaanko kouluissa yhteiskuntaluokkaa? Teksti Ilmiö-mediassa.

Sateenkaariperheessä elävät vanhemmat voivat kokea jotkut varhaiskasvatuksen rutiininomaiset käytännöt ahdistaviksi, kuten esimerkiksi esittäytymisen. Jos vanhempainilloissa ja muissa tapahtumissa aina esitellään perheet muodossa äiti, isä ja lapsi, tekevät tilanteet kiusallisella tavalla tiettäväksi sen, että kaikki eivät mahdu samaan normiin.⁵Kuosmanen, P. & Jämsä, J. (toim.). 2007: Suomalaiset sateenkaariperheet sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kouluissa. Helsinki: Työministeriö. Ennen yhteisiä tilaisuuksia olisikin hyvä pohtia, mitkä käytännöt edesauttaisivat kaikkia perheitä kokemaan olonsa mahdollisimman turvalliseksi ja arvostetuksi. 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet⁶Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. kannustaa tutustumaan lasten elämässä läsnä oleviin kieliin ja kulttuureihin. Niihin tutustuminen on hyvä tehdä lasten ja perheiden ehdoilla. Sen sijaan, että olettaa perheiden kulttuurisesta tai kielellisestä taustasta mitään ja suunnittelee toimintaa oletusten pohjalta, voi huoltajilta suoraan kysyä heidän kieli- ja kulttuuritaustastaan ja siitä, miten niitä halutaan käsiteltävän varhaiskasvatuksessa. Ajatus monikulttuurisuudesta sisältää usein virheellisen ajatuksen siitä, että on olemassa yksi suomalainen kulttuuri, johon muita kulttuureita verrataan – ja jotka sitten ovat monikulttuurisuutta. Suomessa on kuitenkin valtava määrä erilaisia kulttuureita ja tapoja elää. Jos suunnittelette ryhmässä eri kulttuureiden käsittelemistä, muistakaa osallistaa myös valkoisia suomalaissyntyisiä huoltajia. 

Monissa päiväkodeissa tuttu tapa värittää lasten kotimaiden lippuja ja laittaa niitä esille kätkee sisäänsä ongelmia. Lippuja tehdään lähtökohtaisesti esittelemään ryhmän lasten moninaisuutta. Tässä on kuitenkin toiseuttamisen riski. Kuka saa päättää, minkä lipun lapsi värittää? Saavatko sen päättää lapset ja vanhemmat vai päättääkö henkilökunta sen, mikä lippu kenellekin annetaan? Esimerkiksi kaksoiskansalaisuus tai monimuotoinen etninen ja kansallinen tausta voivat vaikuttaa siihen, minkä maiden lipun lapsi voi kokea omakseen.⁷Aminkeng Atabong, A.  2021. Kohti rasisminvastaista pedagogiikkaa. Teoksessa Keskinen, S., Seikkula, M. & Mkwesha, F. Rasismi, valta ja vastarinta: Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Gaudeamus. Jotkut lapset voivat olla kotoisin alueilta, jonka jokin toinen maa on vallannut. Tällöin voi olla ongelmallista laittaa lapsi piirtämään vallanneen valtion lippua. 

Antirasistinen varhaiskasvatuksen ammattilainen välttää oletusten tekemistä ja ottaa huoltajat mukaan toiminnan suunnitteluun. Joissakin päiväkodeissa lasten erilaisiin kielellisiin ja kulttuurisiin taustoihin on tutustuttu pyytämällä huoltajilta kuunneltavaksi musiikkia, joita he ovat kuunnelleet lapsena. Huoltajat ovat myös saaneet opettaa lapsille leikkejä, joita he lapsuudessaan leikkivät. Tällaisilla toimintatavoilla huomio ei kiinnity erilaisuuteen, suomalaisuudesta poikkeaviin tapoihin toimia tai leikkiä. Lapset saavat tasapuolisesti tutustua musiikki- ja leikkiperinteeseen erittelemättä, onko jokin monikulttuurista ja jokin toinen taas ei, ja vanhemmille tarjotaan erilaisia tapoja halutessaan tuoda kieli- ja kulttuuritaustojaan esille.