Työ­yhteisön sisäinen tasa-arvo- ja yhden­vertaisuus­työ

Samalla kun pidetään huolta, että varhaiskasvatuksen toiminta ja vuorovaikutus lasten ja perheiden kanssa on tasa-arvoista ja yhdenvertaista, on tärkeää varmistaa, että työyhteisö on hyvinvoiva ja syrjinnän ehkäisemiseksi tehdään töitä. Syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että henkilöä kohdellaan jonkin henkilökohtaisen syyn kuten sukupuolen, iän, kansallisuuden, etnisyyden, ihonvärin, uskonnon ja vakaumuksen, vamman tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella eri tavalla kuin muita. Yhdenvertaiseksi työpaikaksi julistautuminen ei riitä, vaan eri vähemmistöryhmien yhdenvertaisuutta tulee edistää konkreettisin toimin.

Mikäli työyhteisöön jäseniin kuuluu eri sukupuolta olevia ihmisiä, on hyvä pohtia, tukevatko nykyiset työtavat vanhanaikaisia sukupuolirooleja? Vaihtaako miestyöntekijä aina lampun, kantaa painavat huonekalut tai pelaa lasten kanssa jalkapalloa? Hoitaako naistyöntekijä puolestaan askartelutuokiot lasten kanssa tai keittää kahvit aina talon kokouksiin? Kuka pyydetään ratkomaan tietoteknisiä ongelmia? Onko työyhteisön ilmapiiri sellainen, että samaa sukupuolta olevan kanssa seurusteleva ihminen uskaltaa kertoa parisuhteestaan avoimesti? Tuleeko muunsukupuolinen työntekijä jatkuvasti väärin sukupuolitetuksi työyhteisössä? Entä vaikuttaako työntekijän ikä, etninen tausta tai vamma perusteettomasti siihen, millaisen roolin hän saa työyhteisössä? Ei ole samantekevää, millaisen roolin työntekijä työyhteisössä ottaa tai saa. Oman mukavuusalueen ylittäminen ja omalla toiminnallaan normien haastaminen on esimerkkinä toimimista myös lapsille.

Moniin vähemmistöihin kohdistuu työelämässä syrjintää. Esimerkiksi vammaiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ja rodullistetut ihmiset kokevat työelämässä syrjintää muita enemmän. Syrijntä työelämässä niin kuin muuallakin on laitonta, ja siihen on aina puututtava. Jotta syrjintään voidaan puuttua ja sitä ehkäistä, on osattava tunnista syrjinnän moninaiset ilmenemismuodot.

Rasistinen syrjintä voi esimerkiksi olla erilaista suhtautumista muslimityöntekijöihin,¹Haanpää, M. 2023. Kolminäkökulmainen tutkimus maahanmuuttajataustaisesta varhaiskasvatushenkilöstöstä  suomalaisessa päiväkodissa. Turun yliopiston julkaisuja. maahanmuuttajataustaisille työntekijöille kysymyksiin vastaamatta jättämistä, puutteellista ohjausta²Front, S-K. 2019. Arjen rasismi varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suomenopettajien näkemyksiä arjen rasismista päiväkodeissa. Helsingin yliopisto. ja työllistymisvaikeuksia ihonväriin, etniseen alkuperään ja kielitaitoon liittyvien kielteisten asenteiden takia.³Kanninen, O., Virkola, T., Lilja, E. & Rask, S. 2022. Tavoitteena syrjimätön työelämä. Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:20. Vaatimusta täydellisestä kielitaidosta saatetaan esimerkiksi käyttää tekosyynä palkkaamatta jättämiseen tilanteissa, joissa täydellinen suomen kielen taito ei ole välttämätöntä.

Rasistinen syrjintä työyhteisössä voi myös olla ei-valkoiseksi rodullistetun työntekijän osaamisen epäilyä tai vähättelyä. Heidän toimintaansa saatetaan myös ensisijaisesti selittää kulttuurilla yksilöllisen toimintatavan sijaan.

Jokainen voi pohtia, pääsevätkö kaikki työyhteisön jäsenet tasavertaisesti mukaan yhteisiin keskusteluihin kahvihuoneessa. Osa maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä on kokenut jääneensä työyhteisön ulkopuolelle ja joutunut kuuntelemaan rasistisia vitsejä kahvihuoneessa.⁴Front, S-K. 2019. Arjen rasismi varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suomenopettajien näkemyksiä arjen rasismista päiväkodeissa. Helsingin yliopisto. 

Vammaisetkin voivat kokea työyhteisön tai johtajan taholta syrjintää. Vammaisten kokema syrjintä työelämässä ei ole tavatonta vaan valtaosa vammaisista on kokenut syrjintää työnhaussa. Vammaisten kokemusten mukaan asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on työelämässä pääsääntöisesti huono.⁵Oikeusministeriö. 2021. Perusoikeusbarometri. Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2021:17. Erään kokemuksen mukaan työhön hakiessa päiväkodin johtaja oli päättänyt haastateltavan puolesta sen, miten hakija pärjäisi vamman kanssa työssä ja mistä hän ei suoriutuisi. Henkilön itsensä ei annettu määritellä sitä, millaiseen toimintaan hän pystyy.⁶Yhdenvertaisuusvaltuutettu. 2016. “Vammaisena olen toisen luokan kansalainen” – Selvitys vammaisten syrjintäkokemuksista arjessa. Oikeusministeriö ja syrjinnän seurantajärjestelmä.

Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuu syrjintää elämän eri osa-alueilla, työelämässäkin. Noin 15 % seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä on kokenut syrjintää työelämässä.⁷European Union Agency for Fundamental Rights. 2020. EU LGBTI II – A long way to go for LGBTI equality. Country data – Finland. Työelämässä sukupuolivähemmistöihin kohtaamia syrijnnän muotoja ja ongelmia ovat esimerkiksi kielteiset asenteet, loukkaavat vitsit ja kiusaaminen sekä vaikeudet käyttää wc- ja pukeutumistiloja, jotka ovat sukupuolitettuja. Työnhaussa työnantaja myös saattaa syrjiä sukupuolen tai sukupuolen ilmaisun takia, jolloin työnsaanti hankaloituu.⁸Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Tasa-arvolaki, työpaikat ja sukupuolen moninaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015. Heteronormatiivisuus voi vaikuttaa seksuaalivähemmistöön kuuluvaan niin, ettei henkilö uskalla tuoda ilmi omaa seksuaalista suuntautumistaan ja kertoa kumppaninsa sukupuolta syrjinnän pelossa.

Syrjinnän kokemukset ja pelko syrjinnästä voivatkin aiheuttaa vähemmistöstressiä eli syrjinnän ja pelon aiheuttamaa kroonista stressitilaa ja henkistä kuormitusta. Vähemmistöstressiä voivat kokea erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset, kuten esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, vammaiset ja rodullistetut. Syrjinnän kokemukset ja pelko syrjinnästä voivat johtaa oman identiteetin piilotteluun.

Turvallisemman tilan periaatteilla tarkoitetaan yhteisön tai ryhmän yhdessä sopimia periaatteita, joiden tarkoituksena on ohjata yhteisön jäseniä tai osallistujia kiinnittämään huomiota lempeään ja muita kunnioittavaan vuorovaikutukseen. Nimensä mukaisesti turvallisemman tilan periaatteet tähtäävät yhteisöön ja tilaan, joka on kaikille jäsenille tai osallistujille mahdollisimman turvallinen ja jossa ei ilmene syrjintää. Turvallisemman tilan periaatteet tähtäävät siihen, että erityisesti erilaisiin syrjittyihin vähemmistöihin kuuluvat ihmisetkin voisivat osallistua toimintaan ja tuntea kuuluvansa joukkoon ilman syrjinnän riskiä. Puhe nollatoleranssista ei riitä, sillä tarvitaan aktiivisia tekoja, jotta tila olisi sekä fyysisesti että vuorovaikutuksen puolesta kaikille mahdollisimman turvallinen.

Turvallisemman tilan periaatteet voidaan laatia myös varhaiskasvatuksessa esimerkiksi toimipaikka- tai ryhmäkohtaisesti. On tärkeää, että periaatteet luodaan yhteisön kesken ja kaikki sitoutuvat noudattamaan niitä. Periaatteissa yleensä sanoitetaan auki se, millainen käytös ja puhe on hyväksyttävää ja millainen ei, painotetaan avoimen, keskustelevan vuorovaikutuksen merkitystä ja kielletään kaikenlainen syrjintä.

Turvallisemman tilan periaatteet eivät voi toteutua, elleivät kaikki tilassa olevat ymmärrä sitä, mitä turvallisempi tila käytännössä tarkoittaa ja miten toimia ongelmakohdissa. Yhteisten toimintatapojen perehtymiselle, sisäistämiselle ja harjoittelemiselle täytyy varata tarpeeksi aikaa.