Päivä­kodin johtajan rooli

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä johtajan rooli on keskeinen. Jotta työyhteisö voi toteuttaa laadukasta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä, tarvitsee se tälle työlle varattua aikaa, mahdollista lisäkoulutusta ja johtajan tukea. Myös johtajan asenteet syrjintää ja ennakkoluuloja vastaan ovat merkityksellisiä. On johtajan lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja puuttua mahdolliseen syrjintään kuten rasismiin ja muuhun henkilöön liittyvään epäasialliseen kohteluun.¹Haanpää, M. 2023. Kolminäkökulmainen tutkimus maahanmuuttajataustaisesta varhaiskasvatushenkilöstöstä suomalaisessa päiväkodissa. Turun yliopiston julkaisuja. 

Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Sen voidaan ajatella olevan peruskivi, jonka päälle laadukas varhaiskasvatus rakentuu. Pedagoginen johtaminen kattaa kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla edistetään henkilöstön hyvinvointia, mahdollistetaan ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen sekä luodaan edellytykset kehittämiselle ja pedagogiselle toiminnalle.²Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää pedagogista johtajuutta on toiminnallisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatiminen yhdessä työntekijöiden, huoltajien ja lasten kanssa. Päiväkodin johtaja voi omalla toiminnallaan osoittaa, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää työtä, johon tarvitaan kaikkien panos.

Pedagogisesta johtamisesta on vastuussa päiväkodin johtaja, mutta vastuuta pedagogisesta johtamisesta voidaan jakaa myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajille. Tällöin puhutaan jaetusta johtajuudesta. Pedagogisen johtajuuden pohjalla on ajatus lapsen edun ensisijaisuudesta – kaikki toiminta ja päätökset perustuvat lapsen etuun. Se voidaan myös nähdä vastarintana politiikalle, jossa keskiössä ei ole lapsen etu vaan taloudelliset intressit.³Fonsén, E. 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampereen yliopisto.

Päiväkodin johtajien mukaan eräs pedagogisen johtamisen tärkeimmistä menetelmistä on keskustelu. Johtajat näkevät myös, että heidän tehtävänään on luoda keskusteluille ja yhteiselle suunnittelulle rakenteet, jotka kannustavat kehittämään toimintaa aktiivisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi viikottaiset tiimipalaverit ja pedagogiset suunnitteluillat sekä keskustelujen selkeä suunnittelu. Johtajan tehtävänä onkin luoda ja ylläpitää keskustelukulttuuria. Johtajat pitävät tärkeänä, että johtaja kuuntelee työyhteisöä ja tuntee työyhteisön. Yhteisöllisyys ja yhteinen prosessi varhaiskasvatussuunnitelmaa laatiessa vaikuttaa johtajien mukaan toimintakulttuurin muodostumiseen. Johtajien mukaan yksikön tai toimipaikan varhaiskasvatussuunnitelmaa laatiessa pedagoginen tietämys ja arvoista keskusteleminen lisääntyvät ja yhteisöllisyys paranee. Olennaista on myös, että koko työyhteisö sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin.⁴Fonsén, E. 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampereen yliopisto.

Rakenteiden luominen pedagogiselle keskustelulle, jota toteutetaan tiimipalavereissa, viikkopalavereissa, kehityskeskusteluissa, pedagogisissa illoissa ja suunnitteluilloissa, varhaiskasvatussuunnitelmatyössä sekä hoitosopimusneuvotteluissa.

Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen. Työntekijöiden voimaannuttaminen siten, että työntekijöillä on mahdollista ottaa vastuuta pedagogisesta toiminnasta ja keskustelusta.

Yhteisöllisyyden rakentaminen ja työn ilon löytäminen vaikuttavat työyhteisön hyvinvointiin. Työntekijöiden sekä johtajien jaksamisesta pidetään huolta.

Johtaja huolehtii oman osaamisen lisäksi henkilökunnan osaamisesta ja tarvittaessa tilaa työyhteisölle koulutusta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista. Johtaja on vastuussa siitä, että toiminta on lakien ja asiakirjojen vaatimusten mukaista.

Kiire ja muut tehtävät voivat viedä aikaa pedagogiselta johtajuudelta. Tärkeälle kehittämistyölle ja työntekijöiden tukemiselle tulisi silti jäädä aikaa.⁵Fonsén, E. 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampereen yliopisto.

Vaikka johtajat pitävät pedagogista johtajuutta tärkeänä asiana, käytännön toteuttamisessa voi olla haasteita. Haasteita ovat esimerkiksi ajankäytön ongelmat ja työnkuvan laajuus. Pedagogiselle johtamiselle ei välttämättä hallinnollisten töiden ohella jää tarpeeksi aikaa. Omien johtamistaitojen kehittäminen ja johtajuuden jakamisen haasteet mietityttävät johtajia. Johtajat toivovat työkaluja pedagogisen johtajuuden kehittämiseen ja enemmän jaettua vastuuta erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien kanssa. Johtajat haluavat myös kehittää edelleen pedagogisen keskustelun rakenteiden luomista ja keskustelun ylläpitoa erilaisten säännöllisten palaverien ja pedagogisten työryhmien kautta.⁶Fonsén, E. 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampereen yliopisto.

Muita varhaiskasvatukseen ja johtajuuteen liittyviä haasteita ovat alan vähäinen arvostus päättäjien taholta, haasteet rekrytoinnissa ja resursoinnista huolehtiminen. Kehittämistyössä tarvitaan sekä aikaa että riittävästi pätevää henkilökuntaa. Johtajien laajan toimenkuvan takia monesta johtajasta tuntuu, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa olla läsnä lapsiryhmien arjessa ja tukea pedagogiikkaa ryhmätasolla.⁷Fonsén, E. 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Tampereen yliopisto.