Suunnittele

Ennen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen selvittämistä on kuitenkin hyvä aloittaa suunnittelusta, jonka aikana perehtyy keskeisiin käsitteisiin ja lakeihin. 

On hyvä varmistaa, että koko työyhteisö ymmärtää suunnitteluun liittyvät käsitteet ja mikä toiminnallisen suunnittelun tarkoitus on. 

Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan tehdä joko yhdessä tai erikseen. Tärkeää on, että molemmat näkökulmat pysyvät suunnitelmassa mukana. Toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman voi myös yhdistää jo johonkin olemassa olevaan suunnitelmaan kuten toiminnan vuosikelloon, toimipaikan toimintasuunnitelmaan, ryhmävasuun tai tiimisopimukseen. 

Keskiössä ei ole täytettävä paperi, vaan varhaiskasvatuksen toimipaikan toimintakulttuurin ja asenneilmapiirin muutos. Se vaatii henkilöstön kesken käytyjä keskusteluja omista toimintatavoista, ajatuksista ja asenteista ja halua kehittää omaa ja yhteistä toimintaa.    

Hyvä ensimmäinen askel on yhdessä työyhteisön kanssa keskeisiin käsitteisiin tutustuminen ja normien tekeminen näkyväksi. Mitä vähemmän meillä on tietoa siitä, mitä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus käytännössä tarkoittaa, sitä vaikeampi meidän on nähdä muutosta vaativia toimintatapoja arjessamme. 

Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia myös toiminnallisen suunnittelun prosessia.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki vaativat, että toiminnallinen suunnitelma tehdään toimipaikkakohtaisesti, poikkeuksena perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus. Esimerkiksi, jos toimipaikka on osa yksikköä, jossa on kolme toimipaikkaa, ei suunnitelmaa voi tehdä yksikön tasolla. Toisaalta paikallisemmaksi saa mennä: suunnitelman voi laatia ryhmätasolla. Jokaisen lain vaatiman vaiheen: selvityksen, kehittämisen ja arvioinnin tulee tapahtua toimipaikassa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman on tarkoitus selvittää ja kehittää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta ja tilanteet ovat erilaisia eri yksiköissä, toimipaikoissa ja jopa ryhmissä. Tilanteeseen vaikuttaa olemassa olevat käytännöt ja rutiinit, tilat sekä ryhmän aikuiset ja lapset. Mitä paikallisemmin suunnitelma laaditaan, sitä paremmin kehittämistoimenpiteet saa sitoutettua varhaiskasvatuksen toimintaan. Silloin päästään oikeasti kiinni sellaisiin arjen hetkiin, jotka vaativat kehittämistä. 

Kunta vastaa perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen toiminnallisista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelmista. Kunnan laatiman suunnitelman tulee sisältää kaikki lain vaatimat vaiheet: selvityksen, kehittämisen ja arvioinnin, joten suunnitelmia on mahdoton laatia ilman alueen toimijoiden osallistamista.

Suunnitelman tekemiseen pitää osallistaa henkilöstöä ja lapsia ikätaso huomioiden. Yhdenvertaisuuslaki vaatii myös, että huoltajilla pitää olla mahdollisuus tulla kuulluksi. On hyvä miettiä etukäteen missä suunnittelun vaiheessa halutaan osallistaa lapsia ja huoltajia ja millä tavalla. Entä miten jaetaan vastuu henkilöstön kesken toiminnan havainnoinnista, kehittämistoimenpiteiden laatimisesta ja toteuttamisesta sekä arvioinnista?

Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelmaa tulee päivittää vuosittain tai vähintään kolmen vuoden välein. Yhdenvertaisuuslaki ei anna päivittämisväliä toiminnalliselle yhdenvertaisuussuunnitelmalle. 

Varhaiskasvatuksen rytmiin voi sopia hyvin toimintatavaksi, että syksyllä, kerran vuodessa havainnoidaan ryhmän tai toimipaikan arkea tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Havaintojen perusteella valitaan kehittämiskohde, jota kehitetään aina keväisin.

Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on prosessi, ei lomake, jonka voi yhdeltä istumalta saada valmiiksi. Prosessiin ja sen eri vaiheisiin saa ottaa reilusti aikaa.