Eko­sosiaalinen kasvatus

Ilmasto- ja ympäristökriisit ovat aikamme suurimpia kriisejä ja mullistuksia, ja niillä on vakavia vaikutuksia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Ilmastokriisi vaarantaa lasten oikeuksien toteutumisen niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessakin. 

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisten aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä, jonka seurauksena kasvihuonekaasut lisääntyvät ilmakehässä¹Sitra. Tulevaisuussanasto. ja jonka takia elinolosuhteet muuttuvat maapallolla merkittävästi. Ilmastonmuutos johtuu pitkälti siitä, että energian tuottamiseen käytetään fossiilisia polttoaineita, joista aiheutuvat päästöt lämmittävät ilmakehää. Yhteiskunta on siis rakennettu kestämättömälle pohjalle,²Romi, C. Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas. 2021.  koska erityisesti länsimainen elämäntapa perustuu saastuttavilla fossiilisilla polttoaineilla rakennetuille yhteiskunnille. Puhumme ilmastonmuutoksen sijaan ilmastokriisistä tuodaksemme esiin ilmiön laajuuden ja vakavuuden.

Ympäristökriisillä tarkoitetaan erilaisia maailmanlaajuisia ympäristöön vaikuttavia kriisejä, joita ovat esimerkiksi ilman, veden ja maaperän pilaantuminen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttama luontokato. Luontokato on yksi suurimmista ympäristökriiseistä. Se on ihmisen aiheuttama, ennennäkemätön sukupuuttoaalto. Yli 42 000 lajia maailmanlaajuisesti on luokiteltu uhanalaisiksi ja määrä kasvaa, kun lajien elinympäristöt katoavat.³WWF. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Suomalaisista lajeista uhanalaisia oli vuonna 2019 lähes 12 prosenttia.⁴Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 

Lapsilla on oikeus saada ikätasoista tietoa ilmasto- ja ympäristökriiseistä ja niiden vaikutuksista. Lisäksi on tärkeää, että sisältö on lapselle ymmärrettävää.⁵Heiskanen, E-H. & Sormunen, S. 2020. Ilmastonuoret vastaan valtiot – Lapsen oikeuksien komitea ilmastokriisin ratkojana. Teoksessa Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) 2020. Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapselle opetetaan, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa muihin ihmisiin ja ympäristöön. Lapsia myös kannustetaan käyttämään osaamistaan toisten hyväksi. Varhaiskasvatuksen kaikessa toiminnassa on otettava huomioon ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys.⁶ Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. On mielenkiintoista, että näistä lauseista huolimatta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ei mainita ilmastonmuutosta tai ilmasto- ja ympäristökriisejä ollenkaan, vaikka ne ovat parhaillaan tapahtuvia historiallisen suuria mullistuksia.

Koska ilmaston lämpenemistä ei ole saatu hillittyä eikä lämpenevän ilmaston vaikutuksia maapallolle ja elinoloihin voida täydellisesti ennustaa, nykylasten tulevaisuutta varjostaa epävarmuus ja epätietoisuus. ⁷Romi, C. Varhaiskasvatuksen ilmasto-opas. 2021. Vaikutukset kuitenkin ovat ja tulevat olemaan massiivisia. Jo tällä hetkellä ilmastokriisin vaikutukset näkyvät eri puolilla maapalloa esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, tulvina, kuivuutena ja pitkinä hellekausina, jotka johtavat vuosittain lukuisiin kuolemiin. Ilmastokriisin vaikutuksiin kuuluu Suomessa niin tulvien, myrskyjen ja helteiden lisääntyminen kuin lajien sukupuutto ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen.⁸Ympäristöhallinnon verkkopalvelu. 2022. Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa.

Lapsiin vaikutukset iskevät monin eri tavoin, sillä kriisitilanteet vaikuttavat monella tapaa esimerkiksi astmaatikkojen ja liikuntarajoitteisten lasten elämään jopa hengenvaarallisesti. Tartuntatautien lisääntyminen iskee eniten sellaisiin lapsiin, joilla on erilaisia haavoittuvuustekijöitä. Ne voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai terveydellisiä. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovatkin todennäköisimmin heitä, joihin ilmastonmuutoksen vaikutukset ensimmäisinä osuvat.⁹Heiskanen, E-H. & Sormunen, S. 2020. Ilmastonuoret vastaan valtiot – Lapsen oikeuksien komitea ilmastokriisin ratkojana. Teoksessa Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) 2020. Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.

Vaikutukset vaihtelevat lapsen asuinpaikasta, vammoista, sairauksista, kulttuuritaustasta tai aktiivisuudesta riippuen. Etelä-Suomessa lapset voivat joutua luopumaan lumeen ja jäähän liittyvistä harrastuksista ja leikeistä talven lämmetessä. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös saamelaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen, kun arktisten olosuhteiden muuttuminen muuttaa saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa kulttuuriaan kuten kalastusta ja poronhoitoa.¹⁰Heiskanen, E-H. & Sormunen, S. 2020. Ilmastonuoret vastaan valtiot – Lapsen oikeuksien komitea ilmastokriisin ratkojana. Teoksessa Elina Pekkarinen ja Terhi Tuukkanen (toim.) 2020. Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.

Ekososiaalisen kasvatuksen voidaan nähdä olevan osa ympäristökasvatusta. Ekososiaalinen kasvatus on ymmärrystä siitä, että ympäristökasvatuksen tulee ottaa huomioon tarkemmin eläimet ja muut luonnossa elävät lajit sekä haastaa ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jolla luontoa usein tarkastellaan. Se korostaa näkökulmaa, jossa ihmistä ja luontoa ei eroteta toisistaan, vaan niiden nähdään olevan erottamattomasti yhteenkietoutuneita.¹¹Keto, S., Foster, R., Pulkki, J., Salonen A. O. & Värri, V-M.  2020. Ekososiaalinen kasvatus – Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen. Kasvatus & Aika 16 (3) 2022, 49–69.  Ihmisen elinolosuhteet ovat täysin riippuvaisia luonnon hyvinvoinnista ja sen monimuotoisuudesta. Tällä sivustolla haluammekin kannustaa sellaiseen ympäristökasvatukseen, joka ihmiskeskeisen ajattelutavan sijaan huomioi tarkemmin eläinten ja muiden lajien oikeudet ja hyvinvoinnin. Keskitymme erityisesti siihen, miten varhaiskasvatuksen ammattilaisten oma ajatusmaailma vaikuttaa ympäristökasvatuksen toteuttamiseen ja siihen, millaisia käsityksiä ympäröivästä maailmasta siirtyy lapsille.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittaa toteuttamaan ympäristökasvatusta. Sen tavoitteena on edistää lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimintaa ympäristössä. Kasvatus myös ohjaa lapsia kohti kestävää elämäntapaa. Varhaiskasvatuksen tulee luoda perustaa sille, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyyden olevan edellytys yhteiskuntien pystyssä pysymiselle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa painotetaan, että on tärkeä huolehtia siitä, että lapset kokevat voivansa omilla teoillaan vaikuttaa kestävään elämäntapaan. Ympäristökasvatuksessa harjoitellaan lapsille tärkeitä kestävään elämäntapaan liittyviä taitoja kuten kohtuullisuutta, roskaamatonta retkeilyä, ruokailuun liittyvää vastuullisuutta, energian säästämistä ja tavaroiden korjaamista ja uusiokäyttöä. Samalla opetellaan, miten teot vaikuttavat ympäristöön ja muihin ihmisiin. Ympäristökasvatusta tulee toteuttaa siten, että lapset eivät joudu kantamaan liian suurta vastuuta kestävän elämäntavan ylläpitämisestä.

Ekososiaalinen kasvatusajattelu tuo ympäristökasvatukseen kriittistä näkökulmaa: ihmisten tulisi tarkemmin sekä havaita oman toimintansa vaikutukset ympäröivälle maailmalle ja muille ihmisille että mahdollistaa kaikkien lajien oikeus lajityypilliseen elämään. Näkökulman tärkeyttä korostaa tulkinta, jonka mukaan ilmasto- ja ympäristökriisit johtuisivat epäonnistuneesta vuorovaikutuksesta ihmisen ja muun elämän välillä.¹²Keto, S., Foster, R., Pulkki, J., Salonen A. O. & Värri, V-M.  2022. Ekososiaalinen kasvatus – Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen. Kasvatus & Aika 16:3, 49–69. Tällä tarkoitetaan sitä, että ihmisen toiminta kuten liiallinen luonnonvarojen käyttö, saastuttaminen ja eläinten tehotuotanto on aiheuttanut vakavia seurauksia ympäristölle, ilmastolle ja eläimille.

Voidaankin ajatella, että tarvitsemme elämäntavan ja ajattelutavan muutoksen, jotta ilmasto- ja ympäristökriisien juurisyihin voidaan vaikuttaa.¹³Värri, V-M. 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino. On hyvä huomata, että esimerkiksi alkuperäiskansat ovat eläneet luonnon kanssa sopusoinnussa tuhansia vuosia. Ongelma ei siis ole ihminen, vaan erityisesti länsimainen, luonnon ylikulutukseen perustuva ja jatkuvaan kasvuun pyrkivä elämätapa ja talousjärjestelmä.

Ekososiaalinen ajattelu kannustaa ihmisen ja muun elämän välisen suhteen uudelleen arviointiin,¹⁴Keto, S., Foster, R., Pulkki, J., Salonen A. O. & Värri, V-M.  2022. Ekososiaalinen kasvatus – Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen. Kasvatus & Aika 16:3, 49–69. sillä elämme ihmiskeskeisen maailmankuvan aikaa. Ihmiskeskeinen maailmankuva asettaa ihmisen muiden lajien yläpuolelle korostaen ihmisen korkeampaa kehitystä, arvoa ja oikeutta hyödyntää muita lajeja omalla valitsemallaan tavalla.¹⁵Aaltola, Elisa. 2022. Esseitä eläimistä. Into kustannus. Ihmisen arvottaminen eläinten ja muun luonnon yläpuolelle näkyy esimerkiksi ihmisten erilaisessa suhtautumisessa tuotantoeläimiin ja lemmikkeihin. Toinen ilmenemistapa on taloudellinen näkökulma, jossa eläimet, luonto ja erityisesti metsä nähdään kulutushyödykkeenä. Turvetuotannon ilmastopäästöt ovat suuret ja tuotannolla on haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.¹⁶Sitra. 2020. Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa. Vaikka avohakkuiden negatiivinen vaikutus sekä ilmastoon että ympäristöön on tiedemaailmassa laajasti tiedossa, metsiä hakataan kiihtyvään tahtiin.¹⁷Luke. 2023. Metsälain ilmastovaikutusten arviointi. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sanotaan, että lapsia ohjataan kunnioittamaan luontoa, sen kasveja ja eläimiä. Varhaiskasvatuksen käytännöissä on kuitenkin tiettyjä eettisiä ristiriitaisuuksia, jotka kytkeytyvät luontoon ja eläimiin. Aamupäivällä saatetaan tehdä metsäretki lähimetsään etsimään kevään merkkejä ja tunnistamaan eri eläinlajeja, ja myöhemmin lounaalla syödään lihaa. 

Empatia on yksi ekososiaalisen kasvatuksen työkaluista. Aiemman tutkimuksen mukaan empatian on huomattu ennustavan ympäristömyönteistä toimintaa ja asennetta.¹⁸Keto, S., Foster, R., Pulkki, J., Salonen A. O. & Värri, V-M.  2022. Ekososiaalinen kasvatus – Viisi teesiä ratkaisuehdotuksena antroposeenin ajan haasteeseen. Kasvatus & Aika 16:3, 49–69. Tästä syystä ekososiaalinen kasvatus on erityisen tärkeää varhaiskasvatuksessa, jossa harjoitellaan tärkeitä tunnetaitoja, jotka luovat pohjan tulevalle elämälle. Empatian avulla lapset voivat oppia arvostamaan sellaista elämäntapaa, jossa luonnosta ja eläimistä pidetään huolta. Empatiataitoja voidaan harjoitella esimerkiksi erilaisten aistiharjoitusten, keskustelun ja kirjallisuuden avulla.