Empatian ulottaminen luontoon ja eläimiin

Empatian voidaan nähdä olevan huolenpidon laajentumista ja laajentamista.³Aaltola, E. & Keto, S. 2018. Empatia. Helsinki: Into Kustannus. Ihmiset lähtökohtaisesti tuntevat helpommin myötätuntoa itseä läheisiin ja itseä samankaltaisiin asioihin.⁴Rainio, A. P., Kurenlahti, E., Nurhonen, L., Pursi, A. Hilppö, J. & Lipponen, L. 2020. “Kohti elävää myötätuntokulttuuria”: Päiväkotien myötätuntokäytännöt liikkeessä. Varhaiskasvatuksen Tiedelehti Journal of Early Childhood Research. 2/2020, 329–348. Empatia tulisi laajentaa koskemaan muitakin ihmisiä, eläimiä, kasveja ja muuta luontoa.⁵Aaltola, E. & Keto, S. 2018. Empatia. Helsinki: Into Kustannus.

Nyky-yhteiskuntaa leimaa talouskasvun tavoittelu empatian sijaan. Talouskasvun tavoittelun kärsijöitä ovat erityisesti globaalissa etelässä asuvat ihmiset, alkuperäiskansat, luonto ja eläimet.⁶Rainio, A. P., Kurenlahti, E., Nurhonen, L., Pursi, A. Hilppö, J. & Lipponen, L. 2020. “Kohti elävää myötätuntokulttuuria”: Päiväkotien myötätuntokäytännöt liikkeessä. Varhaiskasvatuksen Tiedelehti Journal of Early Childhood Research. 2/2020, 329–348. Jos suhtautuisimme kaikkeen elämään empatialla talouskasvun tavoittelun sijaan, maailma voisi olla hyvin eri näköinen. Empaattisempaa yhteiskuntaa rakentaessa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, miten ihmisiä ohjataan kohti empatiaa.⁷Aaltola, E. & Keto, S. 2018. Empatia. Helsinki: Into Kustannus.

Monilajinen empatia on näkökulma, jossa kaiken elämän nähdään olevan merkityksellistä eikä luontoa ja eläimiä nähdä pelkkinä hyödynnettävinä asioina. Monilajisen empatian avulla varhaiskasvatuksen ammattilaisten on mahdollista uudelleenmäärittä suhdettaan elävään luontoon. Se kannustaa kokemaan, näkemään ja kuulemaan monimuotoisen elämän, hyödyntämään kaikkia aisteja.⁸Rosenberg, M. 2020. Kasvatus monilajiseen empatiaan. Aikuiskasvatus, 40:3, 176–186. Monilajisen empatian näkökulma sopiikin varhaiskasvatukseen hyvin, sillä varhaiskasvatuksessa lapset lähtökohtaisesti tutustuvat maailmaan kaikkien aistien kautta ja muodostavat kuvaa maailmasta ja omien tekojensa seurauksista. 

Monilajinen empatia haastaa vallalla olevaa kokemusta ja käsitystä siitä, että yksilön omalla toiminnalla ei koeta olevan merkitystä maailmanlaajuisten tapahtumien kulkuun. Jos omalla toiminnalla ei koeta olevan mitään väliä tai merkitystä, ajattelutapa normalisoi epäoikeudenmukaisen maailmanjärjestyksen.⁹Värri, V. 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino. Varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on kuitenkin mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että lapsista kasvaa sellaisia nuoria ja aikuisia, jotka osaavat ottaa omilla valinnoillaan huomioon luonnon kantokyvyn.

Monilajiseen empatiaan kannustaminen vaatii aikuisilta pohdintaa siitä, millaisia käsityksiä ja arvoja siirtää lapsille luonnon ja eläinten hyvinvointiin liittyen. Empatiataitojen harjoittelulla voimme oppia suhtautumaan muihin eläimiin yksilöinä.¹⁰Aaltola, E. & Keto, S. 2018. Empatia. Helsinki: Into Kustannus. Empatiataitojen harjoittelu on pitkäjänteistä työtä. Lasten kyky empatiaan kehittyy vähitellen, ja toistuvat harjoitukset auttavat heitä ymmärtämään ja ilmaisemaan monilajista empatiaa eri tilanteissa. Samalla he oppivat arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtämään oman roolinsa sen suojelussa. Jatkuvan keskustelun, havainnoinnin ja konkreettisten toimien kautta lapset voivat oppia laajentamaan empatiataitojaan ja luomaan kestävän suhteen luontoon ja eläimiin. Usein lapsille opetetaan erilaisia tapoja toimia, mutta unohdetaan kertoa miksi on tärkeää toimia niin. Lasten kanssa on siis tärkeää keskustella siitä, miksi luonnon ja eläinten hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia. 

Muutama vinkki monilajisen empatian harjoitteluun:

Harvaa varhaiskasvatuksen toimintaa ei voi toteuttaa luonnossa ulkosalla. Muistakaa, että myös rakennettu ympäristö on osa luontoa. Tutustukaa yhdessä erilaisiin kasveihin, eläimiin ja niiden elinympäristöihin. Perehtykää myös uhanalaisiin ja jo sukupuuttoon kuolleisiin eläimiin ja kasveihin. Opeta lapsille eläinten lajityypillistä käyttäytymistä ja tarpeita. Millaiset asiat luonnossa uhkaavat eläinten ja muun luonnon hyvinvointia? Pohtikaa yhdessä erilaisia tapoja, joilla ihminen on riippuvainen luonnosta ja miten ihmiset voivat kohdella luontoa, jotta luonto pysyy elinvoimaisena. Havainnoikaa luontoa eri aistein: miltä eri asiat tuoksuvat, näyttävät ja kuulostavat? Voitte tehdä lähiympäristöön erilaisia aistikävelyitä, joiden aikana havainnoitte ympäristöä vain yhden aistin avulla. Koetteko maailman silloin erilaisena?

Viime vuosina on uutisoitu esimerkiksi hyönteisten määrän merkittävästä vähenemisestä ja ihmisiä on kannustettu rakentamaan hyönteishotelleja. Nikkaroikaa lasten kanssa yhdessä talviasumus hyönteisille. Toinen kesäisin otsikoissa ollut uutinen on ollut siilien hätä, sillä kuumina kausina ne eivät ole löytäneet juotavaa. Saisiko lähimetsään tai päiväkodin pihalle siilille sopivan matalan juoma-astian? Metsän eläimistä huolehtiminen ja hoivaaminen opettaa lapsille ulottamaan empatiaa ihmisten välistä vuorovaikutusta laajemmalle. Voitte myös tehdä oman luonto- ja eläinaiheisen sanomalehden, johon ideoitte pieniä tarinoita, piirrätte kuvia tai vaikkapa kuvitteellisesti haastattelette metsää ja sen eläimiä. Miltä metsässä asuminen tuntuu?

Lapsille tarkoitettuja luonto- ja eläinteemaisia kirjoja on valtavasti. Tässä muutama sellainen, jotka erityisesti pohdiskelevat kriittisesti eläin- ja luontosuhdetta ja joiden kautta voi lisätä empatiaa luontoa ja eläimiä kohtaan:

Rooli- ja draamaleikit voivat olla hyödyllisiä monilajisen empatian harjoittelussa. Luonnon ja eläinten asemaan voi asettautua erilaisissa rooleissa, ja roolien kautta voi harjoitella toisten asemaan asettautumista. Miltä yksin hakkuuaukion laella seisovasta kelopuusta tuntuu? Mitä se näkee ympärillään? Entä metsässä asusteleva hirvi? Tai porsas maatilalla?

Ekologisesti kestävämpään maailmaan pyrkivä varhaiskasvatuksen ammattilainen voi esimerkiksi ruokakasvatuksen yhteydessä pohtia sitä, miten oman toiminnan kautta on mahdollista vaikuttaa erilaisten ruokahalujen ja -mieltymysten syntyyn.¹¹Rosenberg, M. 2020. Kasvatus monilajiseen empatiaan. Aikuiskasvatus, 40:3, 176–186. Nykyinen eläinperäinen ruoantuotanto rasittaa maapallon kantokykyä, lisää sairastavuutta¹²Itä-Suomen yliopisto. 2020. Planetaarinen ruokavalio on suosituksia tiukempi. sekä aiheuttaa vuosittain teurastusten takia yli 60 miljardin eläimet kuoleman.¹³Turun yliopisto. 2017. Maailmassa teurastetaan vuosittain yli kymmenen eläintä yhtä ihmistä kohden: tutkimus osoittaa lihankulutuksen ongelmia. Empatia eläimiä kohtaan voi siis säästää henkiä.

Liha- ja kasvisruokavaliot synnyttävät molemmat erilaisia mielikuvia: liharuokiin liitetään mielikuvia herkullisuudesta, täyttävyydestä, maskuliinisuudesta ja siitä luopuminen koetaan menetyksenä. Kasvisruokaan taas monesti liitetään mielikuvia epäilyttävyydestä, epätäydellisestä korvikkeesta. Kasvatuksella on kuitenkin mahdollista edistää ekologisesti kestävän ruokasuhteen toteutumista, sillä suhde ruokaan muodostuu lapsuuden aikana.¹⁴Rosenberg, M. 2020. Kasvatus monilajiseen empatiaan. Aikuiskasvatus, 40:3, 176–186. Onkin tärkeää pohtia sitä, miten arvottaa ruokia keskenään ja miten puhuu ruoasta lasten kanssa. Millaisia asenteita välität lapsille kasvisruokaan liittyen? Entä liharuokaan?