Sateen­kaari­lapset varhais­kasvatuksessa

Sukupuolisensitiivinen ote on hyvä lähtökohta, kun pohditaan sitä, miten sateenkaarilapsi kohdataan varhaiskasvatuksessa. Sateenkaarilapset ja -nuoret kohtaavat lapsuudessaan ja nuoruudessaan kielteisiä asenteita, häirintää ja syrjintää. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla on enemmän väkivallan ja syrjinnän kokemuksia sekä enemmän mielenterveysongelmia kuin muilla ikäisillään.²Kouluterveyskysely 2021. Sukupuolivähemmistöjen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Näitä riskejä voidaan huomattavasti vähentää kasvuympäristöllä, josta lapset saavat asiallista tietoa ja tukea.

Kenestäkään ei voi päältäpäin päätellä, onko hän sateenkaarilapsi vai ei. Siksi on tärkeää huomioida moninaisuutta kunnioittava ote kaikessa vuorovaikutuksessa ja kielenkäytössä.

Normitietoisuus on työkalu lapsen tukemiseen ja ymmärtämiseen. Osana normitietoisuutta on tärkeää kiinnittää huomiota sukupuolisensitiiviseen, sukupuolen moninaisuuden huomioivaan kielenkäyttöön. Pienillä lapsilla ei välttämättä vielä ole sanoja kuvaamaan kokemusta itsestään ja siksi lapsille on hyvä tarjota ikätasoista tietoa ja sanoja, joiden avulla he voivat jäsentää kokemusta itsestään. 

Lasten kanssa on tärkeää käydä keskustelua sukupuolen moninaisuudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta konkreettisin esimerkein, esimerkiksi kertoen, että tyttöjen ja poikien lisäksi on olemassa transtyttöjä ja transpoikia, muunsukupuolisia sekä intersukupuolisia lapsia ja että myös kaksi tyttöä tai kaksi poikaa voivat ihastua toisiinsa. Kun puhutaan perheistä, on myös tärkeää, ettei oleteta kaikissa perheissä olevan kaksi eri sukupuolta olevaa vanhempaa.

Sukupuolen moninaisuudesta keskusteleminen onnistuu hyvin pienillä ja yksinkertaisillakin tavoilla. Keskeistä on pyrkiä itse näkemään kaksinapaisen sukupuolijaon yli. Eräs varhaiskasvatuksen ammattilainen otti asian esille tavallisen piirustustuokion aikana. Hän piirsi paperille ihmishahmon, jolla oli sekä tyttöön että poikaan viittaavia piirteitä. Lapset seurasivat uteliaina ja kysyivät nopeasti, kuka kuvassa on ja onko henkilö tyttö vai poika. Kasvattaja vei tilannetta eteenpäin vastaamalla: ”Ei me tiedetä. Se voi olla jotain muuta.” Lapset alkoivat kysellä, mitä tarkoittaa, jos on jotain muuta, jolloin kasvattaja jatkoi: ”On olemassa ihmisiä, joissa on sekä tyttöä että poikaa tai ei selkeästi kumpaakaan. Kaikki ovat yhtä hyviä, eikä ole olemassa vääränlaista tapaa olla ihminen.” Sensitiivisyys tavanomaisessa tilanteessa mahdollisti asian käsittelyn lapsille sopivalla tasolla ilman alleviivaavuutta. Toinen tapa vastata lasten ”tyttö vai poika” -kysymykseen on vastata näin: ”Koska me emme voi tietää, meidän kannattaa kysyä häneltä itseltään.” Tärkeintä on välittää viestiä siitä, että ketään ei tarvitse pyrkiä muuttamaan, eikä toisaalta kenenkään tarvitse muuttaa omaa tapaansa ilmaista sukupuoltaan tai sukupuolettomuuttaan.³Katainen, R. 2015. Tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa – Kouluttajan opas. Naisasialiitto Unioni. Helsinki: Unigrafia.

Lapsille tulee myös opettaa kaikkien kehonosien nimet ja luoda ilmapiiri, jossa kehoon tai kehonosien nimeämiseen ei liity häpeää. Intersukupuolisten lasten kohdalla lapsen kanssa voi yhdessä miettiä sopivia termejä kehonosille. Esimerkki tällaisesta termistä on pimppeli. Kehonosien tunnistamista ja nimeämistä voidaan harjoitella leikin kautta, esimerkiksi etsimällä omasta kehosta nimettyjä paikkoja.⁴Seta. 2019. Sukupuolen moninaisus ja lapset. Opas varhaiskasvatuksessa työskenteleville ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille moninaisten lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen. Setan julkaisut 2019.

Jos lapsi osaa jo määritellä itseään, on tärkeää kunnioittaa lapsen itsemäärittelyä ja esimerkiksi käyttää hänen toivomaansa nimeä. Transsukupuoliselle lapselle voi olla tärkeää käyttää puhuttelunimeä, joka vastaa enemmän lapsen minuutta kuin vanhempien antama nimi. Translapsia ja -nuoria koskevassa tutkimuksessa on saatu selville, että valitun nimen käyttäminen vähentää mielenterveysongelmia ja tukee sukupuolen kokemusta.⁵Russell, S. T., Pollitt, A. M., Li, G. & Grossman, A. H. 2018. Chosen name is linked to reduced depressive symptoms, suicidal ideation, and suicidal behaviour among transgender youth. Journal of Adolescent Health 63 (2018) 503-505.

Lapsilla itsellään voi olla jo muodostunut tiukkoja sukupuolinormeihin ja heteronormatiivisuuteen perustuvia käsityksiä siitä, kehen on sopivaa ihastua ja miten sukupuoli on jaettu kahteen, tyttöihin ja poikiin. Lasten normatiivisia ajatuksia kannattaa lempeästi haastaa osallistumalla lasten keskinäisiin keskusteluihin ja kysyä lapsilta vastakysymyksiä. Kirjojen, satujen ja erilaisten leikkien kautta lasten maailmankuvaa voi avartaa ja haastaa. Kotileikissä voikin olla kaksi isää, Hämähäkkimies ei välttämättä olekaan poika ja Täti Monika -laululeikkiä esittäessä tätiä voi esittää joku muukin kuin tyttö.