Veera (k) ohjaa lapsille toiminnallista draamatuokiota ja pyytää lapsia esittämään dinosaurusten karjumista ja tömistelyä. Kaikki muut lapset lähtevät innoissaan mukaan leikkiin, paitsi Eeva ja Jere, jotka jäävät aikuisen kehotuksista huolimatta istumaan paikoilleen ja katsomaan toimintaa sivusta. (Opinnäytetyö Johanna Korhonen 2014)
Pohdittavaksi:
- Kumpaa lasta kasvattaja kannustaa enemmän aktiivisuuteen? Onko kasvattajan helpompi hyväksyä passiivisuus toiselle lapsista?
- Vaikuttaako lapsen sukupuoli siihen, miten kasvattaja tulkitsee innottomuuden dinosaurusleikkiin? Miten tulkinta vaikuttaa lapsen kohtaamiseen?
- Onko kaikkien lasten osallistuttava ohjattuun toimintaan? Onko aktiivinen toiminta ainoa tapa oppia draamassa tai muissa tuokioissa?
Miten toimia:
- Rohkaise ja kannusta kaikkia lapsia mukaan toimintaan, mutta anna mahdollisuus myös katsoa toimintaa sivusta. Kysy lapselta, miksi hän ei tahdo osallistua sen sijaan, että tekisit omia johtopäätöksiä. Draamatyöskentely mahdollistaa erilaisten roolien kokeilemisen, ja erityisesti tarinaan pohjautuva draamaleikki innostaa usein lapsia osallistumaan.
- Muista, että draamatyöskentelystä voi oppia myös tarkkailemalla sitä sivusta. Kun draaman työtapoja tarjoaa monipuolisesti, mahdollisimman moni lapsi löytää itselleen sopivan tavan osallistua. Pohdi, kuinka osoitat hyväksyntää lasten erilaisille tyyleille osallistua (esimerkiksi katsekontakti, peukku). Kutsu kaikkia lapsia nimeltä draamatuokion aikana ja huomioi kannustamalla ja kehumalla kaikenlaista osallistumista, myös tarkkailua.
