Emma ja Helmi leikkivät hoivaleikkejä eri huoneissa. Kasper kiertelee molempien huoneiden oviaukoissa seurailemassa leikkejä. Kasper käy poimimassa käteensä tutin ja yrittää osallistua hoivaleikkiin omalla tavallaan – yhdistämällä tutin pikkuautoon. Jaana(k) puuttuu tilanteeseen, kertoo että tutti ei kuulu autoon ja kehottaa Kasperia jatkamaan kesken jäänyttä autoleikkiä. (Videohavainto)
Pohdittavaksi:
- Miltä Kasperista mahtaa tuntua, kun hän kuulee leikkineensä ”väärin”?
- Onko leikkimisessä oikeaa ja väärää tapaa? Kuka määrittää sitä?
- Voisiko hoivaleikkiä ja autoleikkiä yhdistää? Miten?
Miten toimia:
- Tasa-arvotyö korostaa fantasialeikkejä moninaisuutta mahdollistavina: tutti voi matkustaa autossa kohti kesämökkiä ja toimintafiguuriksi tarkoitettu hahmo sairastua ja joutua vauvan sänkyyn levolle. Nukeilla voi olla yliluonnollisia voimia tai ne voivat suunnitella vallankaappausta. Pohdi, miten voisit viedä fantasiaa ja sukupuolinormeja ylittävää leikkiä järjestelmällisesti eteenpäin. Mitä uusia ominaisuuksia keksit esimerkiksi nukeille ja autoille? Mitä lapset keksivät?
- Leikkien rikastuttamiseen voi vaikuttaa paitsi fantasiaa hyväksikäyttävällä ohjauksella, myös lelujen sijoittelulla tilassa. Jos oppimisympäristö on eroteltu esimerkiksi kotileikkiin ja rakenteluun, on mahdollista että tilat kutsuvat aina samoja leikkijöitä luokseen. Lelujen sijoittelun oppimisympäristössä voi järjestää esimerkiksi värien, ei virallisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Kokeilkaa erilaisia tapoja järjestää leikkitilat. Muuttuvatko leikit? Entä leikkiryhmien kokoonpanot?
