Tutkimukset ovat osoittaneet, että eri sukupuolta olevien lasten tunteita sallitaan, mutta myös tulkitaan eri tavalla. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä tästä on eräästä amerikkalaiskokeesta, jossa tutkijat soittivat kahdelle koehenkilöryhmälle nauhalta lapsen itkua. Toisessa tapauksessa itkevän lapsen sanottiin olevan tyttö, toisessa poika. Koehenkilöt tulkitsivat oletetun sukupuolen perusteella tyttövauvan itkevän surusta ja poikavauvan vihasta.1
Aikuisten oletukset eri sukupuolta olevien lasten tunteisiin liittyen vaikuttavat väistämättä myös lasten kohtaamiseen. Esimerkiksi jos poikien tunteiden käsittelykykyä pidetään heikompana kuin tyttöjen, kasvattaja saattaa tulla vastanneeksi kysymykseen tai auttaneeksi poikia nopeammin kuin tyttöjä.
Pidemmät odottamisvuorot kasaantuvat usein lapsiryhmässä tietyille lapsille, jotka ajan kuluessa oppivat, että toisten tarpeet menevät systemaattisesti heidän omiensa edelle. Näille lapsille voi olla hankalaa oppia jatkossa sanomaan voimakkaasti ei toisten pyynnöille tai tunnistamaan myös omat vihan tuntemuksensa oikeutettuina. Vastaavasti ne lapset, jotka tyypillisesti saavat nopeasti tarpeensa tyydytettyä, eivät tule harjoittaneeksi kärsivällisyyttä ja toisten huomiointia samalla tavoin kuin muut. Äänekkäät, oman toiveensa nopeasti läpi saamiseen tottuneet lapset saavat paljon huomiota, mutta usein lähinnä käskyjen ja kieltojen muodossa.2 Tunnistatko esitetyt persoonallisuustyypit omasta lapsiryhmästäsi?
Lapset eivät omaksu sukupuoliin liitettyjä sallittuja ja ei-sallittuja tunteita vain aikuisen ohjauksessa tai esimerkistä, vaan myös lastenkirjojen ja –elokuvien kautta. Suosikkihahmo ja sen ilmentämät tunteet lapsen samaistumiskohteena voivat vaikuttaa myös siihen, millaisia rooleja lapsi päiväkodissa tulee ottaneeksi.
Tunteiden sanoittaminen tukee tasa-arvoa
Kuten edellä esitetyssä ensimmäisessä videohavainnossa kävi ilmi, lapsen oikea-aikainen tunteiden sanoittaminen tukee aikuisen ryhmänhallintaa ja samalla lasten tasa-arvoisuutta. Kaikki tilanteet eivät koskaan ole tasa-arvoisia, mutta lasten tunnetta kaikkien tasa-arvoisuudesta edistää se, että aikuinen sanoittaa tilannetta kyseessä olevan lapsen kautta myös muulle ryhmälle.
Tunnetaitojen oppiminen on olennainen osa kaikkea ihmisten välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Lapsi oppii paljon jäljittelyn kautta ja siksi kasvattajan on hyvä kuvailla ja ilmaista lapselle omia tunteitaan. Kuten Salli –kasvattaja esimerkissä toimiikin, tunteiden jakamiseen ja läheisyyteen kannustaminen sekä yksin pärjäämisen ideaalin kyseenalaistaminen voi tuoda lapselle emotionaalisesti haastavassa tilanteessa enemmän turvaa ja tunnetaitoja kuin pelkkä aikuisen lohdutus.
