Kohti myönteistä kohtaamista

Ruotsalaisessa päiväkotitutkimuksessa videoitiin yhteensä 69 arjen vuorovaikutustilannetta aamupiireistä eteisen pukemis- ja riisumistilanteisiin. Tutkijan laskiessa yhteen kasvattajien lapsille osoittamien kysymysten määriä hän havaitsi seuraavaa: tytöille osoitettiin suljetuista kysymyksistä 31 % ja pojille 69 %. Vastaavasti avointen kysymysten kohdalla tyttöjen osuus oli 78 % ja poikien 22 %. (Eidevald 20091)

Pohdittavaksi:

  • Suljettu kysymys tarkoittaa sellaista lausetta, johon vastaajalla on mahdollisuus vastata joko myöntävästi tai kieltävästi. Nämä kysymykset sisältävät siis usein jo valmiin oletuksen vallitsevasta asiantilasta. Avoin kysymys taas on lause, johon yksiselitteinen kyllä tai ei -vastaus ei riitä. Avoin kysymys kutsuu vastaanottajaa laajempaan vuorovaikutukseen ja antaa mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä vapaammin. Miten uskot kysymyksen muodon vaikuttavan siihen, millaiseksi kasvattajan ja lapsen vuorovaikutus muodostuu?
  • Mitä arvelet syiksi tutkimuksessa saadulle tulokselle?
  • Keille teidän ryhmänne tytöistä kohdennetaan eniten lyhyitä kysymyksiä tai käskyjä? Entä pojista? Miksi juuri heille?

 Miten toimia:

  • Sopikaa työyhteisössä vuorot, milloin työtoveri seuraa ja kirjaa ylös ohjatuissa toimintatuokiossa toisen vuorovaikutusta lasten kanssa. Voitte kirjata taulukkoon muun muassa seuraavia asioita:
    – lapsille kohdistetut avoimet ja suljetut kysymykset
    – kieltotilanteet
    – positiivinen palaute.
    Kirjauksen jälkeen vaihtakaa rooleja työtoverisi kanssa ja keskustelkaa työyhteisössä yhteisesti tekemistänne havainnoista. Ketkä lapsista saavat eniten negatiivista vahvistamista, entä positiivista? Onko lapsia, jotka saavat paljon kumpaakin? Missä tilanteissa koitte onnistumisia? Opitteko jotain uutta toiminnastanne?
  • Tarkastelkaa yhdessä työkaverin kanssa liitteenä olevan Kartoita kehut -taulukon avulla tilanteita, joissa tulette antaneeksi lapsille myönteistä palautetta. Tarkkailuajankohta voi olla ennalta sovittu tai sattumanvarainen. Tarkastelkaa toistenne havaintoja ainakin näistä näkökulmista: 1) miten kehut jakautuvat lasten kesken 2) kehutaanko eri sukupuolta olevia lapsia erilaisista asioista 3) nostetaanko tiettyjä lapsia esikuviksi ja saavatko toiset enemmän suoraa, persoonakohtaista palautetta. Eli huomaa ero lauseiden ”oletpa sinä taitava!” ja ”huomaatteko miten taitava Tero on?” välillä. Miten harjoituksen tekeminen vaikutti työtapoihinne, mitä huomasitte?
  • Tasa-arvotyössä korostetaan kielteisen kohtaamisen korvaamista myönteisellä sekä suljettujen kysymysten avaamista tilanteesta riippuen. Pohdi, mitkä ovat työpäiväsi niitä kohtia, joissa tulette työyhteisönä kohdanneeksi lapsia eniten kieltolausein. Sopikaa yhdessä ajankohta, jolloin jokainen kasvattaja pyrkii olemaan esimerkiksi 15 minuuttia käyttämättä ei-sanaa. Keskustelkaa tiimipalaverissa kokeilun herättämistä ajatuksista. Millaisia vaihtoehtoisia ilmaisutapoja keksitte?
  • Tapoja korvata ei-sana:
    – Esitä lapselle toimintavaihtoehto tai -mahdollisuus
    – Kysy kysymys
    – Laula tai loruta ohje lapselle.
  • Laatikaa oman ryhmänne säännöt sen mukaan, mitä saa ja on mahdollisuus tehdä. Toteuttakaa projekti yhdessä lasten kanssa.

 Lue lisää aiheesta>>>>>

Share